Asevelvollisuuden paluu? NRW valmistautuu uusiin sotilaisiin!
Puolustusministeri Pistorius keskustelee asevelvollisuuden paluusta Saksassa, kun taas Nordrhein-Westfalen investoi kasarmiin ja koulutukseen.

Asevelvollisuuden paluu? NRW valmistautuu uusiin sotilaisiin!
Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on kireä ja vaikuttaa keskusteluun pakollisesta asepalveluksesta Saksassa. Asevelvollisuuden keskeyttämisestä vuonna 2011 lähtien maailman tilanne on muuttunut. SPD:n liittovaltion puolustusministeri Boris Pistorius kannattaa voimakkaasti paluuta asevelvollisuuteen. Hän korostaa, että Saksassa on vajaa noin 20 000 sotilasta vuonna 2025 ja Bundeswehr voi ottaa vastaan vain 5 000 asevelvollista vuosittain. Tämä hälyttävä tilanne herättää kysymyksen: kuinka sopiva Saksa on tuleviin kriiseihin?
Erityisesti Nordrhein-Westfalenissa (NRW) on useita kasarmeja, jotka tukevat mahdollista paluuta asevelvollisuuteen. Viime vuosina täällä on suljettu 31 Bundeswehrin tukikohtaa ja muita tukikohtia on supistettu. Mutta NRW investoi tällä hetkellä voimakkaammin Bundeswehriin, jonka rakentamisvolyymi on kasvanut lähes 40 miljoonalla eurolla yhteensä 222 miljoonaan euroon. Etenkin Unnan Glückaufin kasarmiin rakennetaan yli 600 modernia majoitushuonetta sotilaille.
Kasarmit NRW:ssä yhdellä silmäyksellä
Tässä on yleiskatsaus Nordrhein-Westfalenin tärkeimmistä kasarmeista, joilla voi olla merkitystä mahdollisen asevelvollisuuden kannalta:
- Dr.-Leo-Löwenstein-Kaserne, Aachen (Technische Schule des Heeres)
- Westfalen-Kaserne, Ahlen (Aufklärungsbataillon)
- Generalfeldmarschall-Rommel-Kaserne, Augustdorf (Panzerbataillon)
- Luftwaffenkaserne Wahn, Köln
- Konrad-Adenauer-Kaserne, Köln (Militärischer Abschirmdienst)
- Glückauf-Kaserne, Unna (Versorgungsbataillon)
Mutta tie takaisin asevelvollisuuteen ei ole niin helppo kuin se saattaa näyttää. WDR:n mukaan tämä voitaisiin palauttaa rauhan aikana yksinkertaisella enemmistöllä parlamentissa. Monet äänet, kuten uusi sotilaskomissaari Henning Otte (CDU), korostavat, että on välttämätöntä valmistautua mahdolliseen asevelvollisuuteen paluuseen. Hän ehdottaa ruotsalaiseen malliin perustuvaa mallia, joka sisältää pakollisen kokoamisen.
Turvallisuuspoliittinen maisema on muuttunut perusteellisesti paitsi asevelvollisuuden keskeyttämisen, myös Euroopan geopoliittisten jännitteiden jälkeen. Aseasiantuntijat varoittavat Venäjän hyökkäyksen vaarasta Naton alueelle. Euroopan tiedustelupalvelujen uusi arvio osoittaa, että Venäjä voisi mahdollisesti luoda edellytykset laajamittaiselle tavanomaiselle sodalle vuosikymmenen loppuun mennessä. Nämä huolenaiheet tekevät selväksi, kuinka tärkeää on vahvistaa Bundeswehrin puolustuskykyä, jotta se ei jää puolustuskyvyttömäksi uhkia vastaan.
Keskustelua pakollisesta asepalveluksesta
Lisäksi keskusteluun pakollisesta asepalveluksesta vaikuttavat myös historialliset näkökohdat. Asevelvollisuus otettiin käyttöön Saksan liittotasavallassa vuonna 1956 ja se oli kiinteä osa Saksan puolustusjärjestelmää useita vuosikymmeniä ennen kuin se keskeytettiin vuonna 2011. Tavoitteena oli tuolloin lisätä turvallisuutta kylmän sodan aikana ja vahvistaa yhteiskuntavastuuta kansallisesta puolustuksesta. Kannattajat tunnustavat nyt jälleen sosiaalisen vastuun, kun taas kriitikot pelkäävät suhteetonta puuttumista henkilökohtaiseen vapauteen.
Käynnissä olevassa keskustelussa on vaikea sivuuttaa sitä, että Bundeswehrin tavoitteena on kasvaa noin 180 000 sotilasta 200 000 sotilaan vuoteen 2031 mennessä. Tämä luku tekee selväksi, että meidän on pohdittava uudelleen paitsi asevelvollisuuteen palaamista, myös Bundeswehrin yleistä toimintavalmiutta vastataksemme nykyisiin haasteisiin.
Nähtäväksi jää, miten tilanne kehittyy. Mutta yksi asia on varma: turvallisuuspoliittisen maiseman uudelleen miettiminen on välttämätöntä, jotta kansalaisille voidaan taata heidän ansaitsemansa turvallisuus.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jää nähtäväksi, kuinka näistä aiheista keskustellaan edelleen. Paluu asevelvollisuuteen voi olla sekä mahdollisuus että haaste, ja toimintapaineet kasvavat.