Köln protestin kiihkossa: Sodanvastainen liitto vaatii pakollisen asepalveluksen lopettamista!

Köln protestin kiihkossa: Sodanvastainen liitto vaatii pakollisen asepalveluksen lopettamista!

Noin 70 ihmistä kokoontui tänään Kölnissä Bundeswehrin urakeskuksen eteen protestoimaan pakollisen asepalveluksen uhkaavaa uudelleen käyttöön ottamista vastaan. Sodanvastaisen allianssin "Rheinmetall disarmen" järjestämä toiminta sujui poliisin mukaan rauhallisessa ilmapiirissä. Osallistujat muodostivat istumapaikan yhden sisäänkäyntiportin eteen ja tekivät selväksi: "Emme ole valmiita sotaan!" Tämä saarto merkitsi asevelvollisuuden vastaisten "toimien päivien" alkua. Poliisin tiedottaja sanoi, että hätäpalvelut olivat "piirittäneet" mielenosoittajat mahdollisten häiriöiden estämiseksi. Mielenosoitus tapahtui ajankohtaisten poliittisten pyrkimysten yhteydessä, sillä liittohallitus halusi tehdä päätökset uudesta asepalveluksesta samana päivänä, mikä lisäsi mielenosoittajia. Rakennuksessa, jossa he esittelivät, toimii Bundeswehrin keskitetty henkilöstösuunnittelun koordinointi, joka vastaisi myös rekrytoinnista, jos asevelvollisuus otettaisiin uudelleen käyttöön.

Asekeskustelu Saksassa

Keskustelu pakollisesta asepalveluksesta Saksassa on saanut uutta vauhtia Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022 jälkeen. Tätä taustaa vasten liittovaltion puolustusministeri Boris Pistorius julkisti uuden asepalvelumallin vuonna 2024. Yhteiskunta on hajanainen vahvan Bundeswehrin halun ja poliittisten prioriteettien kritiikin välillä, jotka suuntautuvat yhä enemmän aseistautumiseen ja militarisoitumiseen. Sodanvastaisen liiton mukaan puolustusbudjetin suunniteltu nostaminen noin 5 prosenttiin bruttokansantuotteesta jatkaa hälyttävää kehitystä. Varsinkin ensi lauantaina 30.8.2025 on Kölnin Heumarktissa vahva painopiste aseteollisuudessa - taloudellisesti aiheena ei vain aseistautuminen, vaan myös militarisointi.

Naton huippukokouksessa päätettiin, että lähes puolet liittovaltion budjetista tulisi varata aseistukseen ja sotilaallisiin rakenteisiin. Tämä tarkoittaa, että sosiaaliset osa-alueet, kuten terveydenhuolto, lastenhoito ja kunnalliset toiminnot, voivat kärsiä. Monet ihmiset ovat huolissaan vuokrien noususta, työajan pidentymisestä ja työpaikkojen leikkauksista. Poliittiset päättäjät, mukaan lukien liittokansleri Merz, vaativat Saksaa ottamaan sotilaallisen johtajan roolin Euroopassa. Kritiikki kuitenkin lisääntyy: rauhan puolesta puhuvat äänet ja protestit lisääntyvää militarisaatiota vastaan ​​ovat usein huonokuntoisia.

Asevelvollisuuden menneisyys

Asevelvollisuudella on myrskyisä historia Saksassa. Se otettiin käyttöön Preussissa vuonna 1813, ja se koki lukuisia käännekohtia, mukaan lukien Versailles'n rauhansopimus ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja sen uudelleen käyttöönotto natsihallinnon toimesta vuonna 1935. Liittotasavallassa asevelvollisuus otettiin käyttöön vuonna 1956 osana demokraattisesti kontrolloitua järjestelmää, kunnes Karl-Theodor zu Gutenberg keskeytti sen. joukot putosivat alle 185 000:een ja suhde yhteiskunnan ja Bundeswehrin välillä heikkeni.

Nykyinen keskustelu on monimutkaista. Uusi asepalvelus otetaan käyttöön vapaaehtoisena, mutta pakollisena valmisteltuna palveluksena vuodesta 2025 alkaen liittohallituksen suunnitelmien mukaisesti. Miesten on täytettävä kyselylomake, kun taas naiset voivat tehdä vapaaehtoistyötä. Huolimatta SPD:n hyväksynnästä uudelle mallille, kansalaisten keskuudessa, jotka epäilevät pitkään Bundeswehrin reilua asepalvelusta ja sen koulutuspätevyyttä, on suuri huoli.

Kaikkien näiden näkökohtien perusteella asevelvollisuus on ratkaisevassa käännekohdassa. Vapaaehtoisuuden ja mahdollisen paluuvelvollisuuden yhdistelmä voi lisätä sosiaalisia jännitteitä. Liittohallitukseen kohdistuvat paineet kasvavat edelleen, koska sekä taloudelliset että logistiset haasteet on voitettava.

Protestit ja keskustelut osoittavat selvästi, että yhteiskunnan haasteena on löytää tasapaino turvallisuuden ja sosiaalisten arvojen välillä. Vaikka militarisointisuunnitelmat näyttävätkin olevan peruuttamattomia, kansalaisten vastarintaa ei pidä aliarvioida.