Köln: Poliisi hajottaa rauhanmielenosoituksen väkivallalla – kymmeniä loukkaantui!

Köln: Poliisi hajottaa rauhanmielenosoituksen väkivallalla – kymmeniä loukkaantui!

Dramaattisia kohtauksia tapahtui Kölnissä 1. syyskuuta 2023 osana rauhanmielenosoitusta, jota poliisi valvoi voimakkaasti. Kölnin rauhanfoorumin järjestämän marssin tarkoituksena oli kiinnittää huomiota uudelleenaseistamiseen ja liittovaltion sotilaalliseen väliintuloon liittyviin ongelmiin. Näitä oli tarkasteltava myös "Disarm Rheinmetall" -leirin yhteydessä, joka järjestettiin 25. elokuuta - 1. syyskuuta ja joka oli suunnattu aseteollisuusjättiä Rheinmetallia vastaan. Mielenosoitus nousi otsikoihin, kun poliisi lähetti yli 1 600 poliisia raskaassa kalustossa – myös vesitykkejä ja panssaroituja ajoneuvoja käytettiin pitämään osallistujat hallinnassa. WSWS kuvaa, että poliisin hyökkäys työnsi mielenosoittajien aseet taustalle.

Pääosin teini-ikäisistä ja nuorista koostuvan värikkään ryhmän mielenosoitus alkoi noin tunnin myöhässä, tuskin kenelläkään oli aavistustakaan siitä, mitä siitä seuraa. Poliisin useiden keskeytysten jälkeen mielenosoitus lopetettiin kokonaan noin kello 18. Syyksi tähän julistettiin "hätäpalveluja vastaan ​​tehdyt hyökkäykset" ja kokoontumisoikeuden loukkaukset. Rauhanomaiseksi kokoontumisesta tuli nopeasti aktivistien ja lainvalvontaviranomaisten risteyspaikka.

Poliisi ratsastaa mielenosoituksen aikana

Poliisi ei vain ryhtynyt toimiin mielenosoittajia, vaan myös tarkkailijoita ja toimittajia vastaan. Valvojien katseen alla oli vasemmistolainen Bundestag-jäsen Lisa Schubert, joka tuomitsi mielenosoittajiin kohdistuvan massiivisen väkivallan. Raporttien mukaan useita kymmeniä ihmisiä loukkaantui yhteenotoissa poliisin kanssa - mukaan lukien 13 poliisia, joista kolme ei ollut enää toiminnassa. WDR raportoi yhteensä 150 loukkaantuneesta mielenosoittajasta.

Epäkohdista huolimatta poliisi tallensi useita henkilötietoja ja seurasi öisiä pidätyksiä. 524 henkilötietoa tallennettiin, ja lopulta kaksi henkilöä jäi vangiksi. Tuon päivän väkivaltaisuudet nähdään osana laajempaa protesteja vastaan ​​suunnattua tukahduttamista – suuntaus, joka ei ole havaittavissa vain Kölnissä vaan koko maassa. Viranomaisia ​​on arvosteltu erityisesti sotilaallisten väliintulojen tukemisesta ja tiukasta uudelleenaseistuspolitiikasta. Monet näkevät poliittisilla päätöksillä suoran yhteyden työväenluokan yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Protestiliikkeet historiallisessa kontekstissa

Saksan protestiliikkeellä on pitkä ja tapahtumarikas historia. Se vaihtelee miehityksen aikaisista mielenosoituksista vuoden 1968 mielenosoituksiin ja 1980-luvun massiivisiin rauhanliikkeisiin, jotka olivat erityisen suosittuja ydinaseiden pelon vuoksi. [Deutschlandfunk](https://www.deutschlandfunk.de/studie-zu-den-protest Movements-seit-1945-die-deutschen-im-100.html) korostaa, että tällaisille liikkeille ei ollut ominaista vain alaryhmät, vaan ne pystyivät saamaan liikkeelle suuria osia väestöstä. Vaikka nykyiset mielenosoitukset järjestetään usein sosiaalisen median kautta, niiden juuret ovat tästä syvään juurtuneesta ilmaisun ja poliittisen sitoutumisen perinteestä.

Nähtäväksi jää, kuinka tämä kehitys vaikuttaa poliittiseen maisemaan Kölnissä ja sen ulkopuolella. Muutoksen halu ja päättäväisyys ajaa rauhaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta ovat katkeamattomia. Kansalaiset vaativat sorron lopettamista ja rauhallisempaa, oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.