Pakollisen asepalveluksen paluu? NRW päivittää ja modernisoi kasarmeja!

Pakollisen asepalveluksen paluu? NRW päivittää ja modernisoi kasarmeja!

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on muuttunut merkittävästi viime vuosina ja keskustelu mahdollisesta paluusta asevelvollisuuteen Saksassa kiihtyy. Sen jälkeen kun asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2011, Bundeswehr on heikentynyt huomattavasti, mikä on nyt näkyvissä: nykyisten tietojen mukaan vuoteen 2025 mennessä pulaa on noin 20 000 sotilasta, kun asevoimat voivat ottaa vastaan ​​vain 5 000 asevelvollista vuodessa. Vastatakseen tähän tarpeeseen liittovaltion puolustusministeri Boris Pistorius (SPD) harkitsee vakavasti pakollisen asepalveluksen aktivoimista uudelleen. Bundeswehr ja liittovaltion tiedustelupalvelu näkevät tämän vastauksena Venäjän uhkaan, joka uhkaa käydä tavanomaista sotaa Nato-maita vastaan ​​lähitulevaisuudessa. Ilmassa liikkuu huhuja paluusta asepalvelukseen ja käydään kiivasta keskustelua siitä, miltä tulevaisuuden sotilasrakenteet voisivat näyttää ja pitäisikö asevelvollisuuden piirissä olla myös naisia.

Nordrhein-Westfalenissa (NRW) on jo useita kasarmeja uusien värvättyjen majoittamiseksi. Tähän sisältyy muun muassa Kölnin kuuluisa ilmavoimien kasarmi, joka on osa suurempaa suunnitelmaa Bundeswehrin modernisoimiseksi ja tarvittaessa muuntamiseksi. Muualla vanhat kasarmit on aktivoitava uudelleen tai jopa rakennettava uudelleen, mikä on välttämätöntä Saksan puolustuskyvyn tulevaisuuden kannalta. Kaiken kaikkiaan NRW sijoittaa enemmän rahaa Bundeswehriin, ja rakentamisen määrä on viime aikoina kasvanut lähes 40 miljoonalla eurolla yhteensä 222 miljoonaan euroon. Investointeja tehdään myös infrastruktuuriin, kuten Unnassa sijaitsevaan Glückaufin kasarmiin, jonne rakennetaan yli 600 modernia majoitushuonetta sotilaille.

Asevelvollisuuden todellisuus ja haasteet

Huolimatta keskustelusta asevelvollisuuden uudelleen käyttöönotosta, ongelmia on edelleen monilla alueilla. Sen lisäksi, että henkilöstöä ja rakenteita on palautettava täytäntöönpanoa varten, asiantuntijat, kuten uusi asevoimien komissaari Henning Otte (CDU), huomauttavat, ettei Bundeswehr ole nyt varustettu pakolliseen asepalvelukseen. Armeijan korvaustoimistot lakkautettiin ja monet kasarmit myytiin, mikä saattoi vaikeuttaa kokonaisvaltaisen asevelvollisuuteen paluuta. Itse asevelvollisuuskin voitaisiin palauttaa rauhan aikana vain yksinkertaisella enemmistöllä parlamentissa. Ruotsin kaavoituskonseptien kaltainen malli voisi olla yksi mahdollisuus. Ruotsissa miesten tulee ilmoittautua ja osa vuosiryhmästä kutsutaan kokoukseen, vaikka naiset voivat osallistua myös vapaaehtoisesti.

Lisäksi keskustellaan konseptista, jossa asepalvelukseen hakijoille maksetaan paremmin. Tulevat sotilaat "Uudessa asepalveluksessa" saavat "Temporary Soldier" (SaZ) -statuksen, mikä tarjoaa heille houkuttelevat taloudelliset ehdot. Näillä toimenpiteillä pyritään kuromaan Bundeswehrin henkilöstövajeita Naton tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kansainväliset vertailut

Saksan kehityksen rinnalla muut maat osoittavat, että asevelvollisuudella voi edelleen olla tärkeä rooli sotilasstrategiassa. Esimerkiksi kun Ranska ja Iso-Britannia ovat luopuneet asevelvollisuudesta jo kauan sitten ja luottavat ammattiarmeijoihin, Puola taas aseistautuu merkittävästi samalla kun asevelvollisuus lakkautetaan. Liettua ja Latvia ovat jopa ottaneet ne uudelleen käyttöön. Suomessa asevelvollisuus on kuitenkin osa sotilaskulttuuria, jossa miehet ovat velvollisia ja naiset voivat osallistua vapaaehtoisesti. Tällaiset kansainväliset esimerkit osoittavat, että keskustelu pakollisesta asepalveluksesta on asialistalla monissa Euroopan maissa ja voi tuoda liikettä umpikujaan oleviin rakenteisiin.

Kysymys jää siitä, ryhtyykö Saksa tarvittaviin toimiin pakollisen asepalveluksen palauttamiseksi ja milloin se tulee voimaan. Turvallisuuspoliittinen tilanne pakottaa tähän asiaan tarttumaan, kun taas Bundeswehrin ja yhteiskunnan nuoret odottavat, miten heidän tulevaisuutensa muotoutuu.