Köln korvaa leikkikentän – julkkis Pocher ilmaisee suuttumuksensa!

Köln korvaa leikkikentän – julkkis Pocher ilmaisee suuttumuksensa!

Kölnissä keskustellaan tällä hetkellä paljon kiistanalaisesta hankkeesta. Kaupunginhallitus aikoo korvata termin "leikkipaikka" sanalla "leikki- ja toimintaalue". Tämän pitäisi tapahtua osana pyrkimyksiä osallistamiseen, kuten Werra Rundschau raportoitu. Kölnissä on yli 700 leikkikenttää, joiden kylttejä tulisi muuttaa vastaavasti. Mutta suunnitelma on jo herättänyt kiivasta keskustelua.

Tunnettu koomikko Oliver Pocher kritisoi ehdotusta Instagram-tarinassaan. Ironisella kommentilla hän totesi, että "leikkipaikka"-termin poistamisen myötä "laki ja järjestys" saisivat lopulta voiton. Tulee huimausta, kun katsoo reaktioita tähän projektiin. Pormestari Henriette Reker myönsi, että tämän muutoksen merkitystä ei ehkä ole tunnistettu riittävästi. Hän aikoo nyt antaa ehdotuksen kaupunginvaltuuston äänestettäväksi jatkotoimien selventämiseksi.

Sisällyttäminen huomion kohteena

Termi osallisuus ei tarkoita vain sitä, mitä leikkikentillä tapahtuu. Pikemminkin sillä on keskeinen merkitys myös koulutuksessa. Jos vanhemmat epäilevät erityistarpeita, heidän tulee ilmoittaa siitä ilmoittaessaan lapsensa peruskouluun. Kuten Kölnin kaupunki selitti, peruskoulun kautta voi hakea erityisopetustuen tarpeen selvittämistä. Jos päätös on myönteinen, lapsi merkitään "yhteisen oppimisen" peruskouluun tai hänet voidaan ilmoittaa myös suoraan erityiskouluun.

Inkluusiokeskustelu heijastuu myös yhteiskunnallisella tasolla. mukaan Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto Nyt on välttämätöntä tarjota kaikille laadukas koulu sosiaalisesta tai taloudellisesta taustasta riippumatta. Erityiskoulujen syrjäytymistä pidetään perusihmisoikeuksien loukkauksena. Saksa on mukana keskustelussa, joka ulottuu pelkän koulujärjestelmän ulkopuolelle.

Osallisuuden haasteet

Sisällyttäminen ei edellytä ainoastaan ​​opasteiden vaihtamista Kölnissä, vaan myös laajoja resursseja monissa muissa paikoissa. Koulutusjärjestelmän rahoitusta pidetään joskus liian vähäisenä, mikä vaikeuttaa osallistamista käytännössä. Maissa, joissa on yhteisiä koulumalleja, on myös osoitettu, että pidemmät kouluajat ja suuremmat panostukset koulutukseen voivat johtaa parempiin tuloksiin. Saksassa, jossa yli 6 % opiskelijoista ei saavuttanut tutkintoa vuonna 2019, nämä kysymykset ovat erityisen räjähtäviä.

Poliittinen ratkaisu näyttää tarpeelliselta korjata nämä puutteet ja ankkuroida osallistavia ajatuksia koulutuksessa ja sen ulkopuolella. Sosiaalinen alkuperä, siirtolaisasema ja monet muut tekijät vaikuttavat yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Osallistavan koulutuksen tulee myös tuoda vammaiset ja vammaiset ihmiset yhteen luomaan yhteisiä oppimis- ja kehitystiloja.

Nähtäväksi jää, miten keskustelu Kölnin leikki- ja toimintaalueiden toteuttamisesta ja koulutukseen osallistumisesta kehittyy. Yksi asia on varma: aiheet liittyvät läheisesti toisiinsa ja eivät koske vain kaupunkia, vaan koko yhteiskuntaa.