Isänmaallinen vaellus Detmoldissa: protesti ja kansallinen ylpeys yhdistetty!

Isänmaallinen vaellus Detmoldissa: protesti ja kansallinen ylpeys yhdistetty!

Lokakuun 3. päivänä, Saksan yhtenäisyyspäivänä, järjestettiin "isänmaallinen vaellus" Detmoldin rautatieasemalta Teutoburgin metsän Hermannsdenkmalille, johon osallistui noin 200 miestä ja naista. Mottona ”Rakkaus kotimaahan ei ole rikos” osallistujat huusivat iskulauseita, kuten ”Saksa, Saksa”, osoittaen, että identiteettikysymykset ovat erittäin tärkeitä nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä. Tapahtuman järjesti Benedict Doege, Junge Unionin (JU) Lindenthalin piirin puheenjohtaja. Hän ylläpitää myös "Against Gender" -sivustoa, jossa hän myy erilaisia ​​kansallissymboleilla varustettuja tuotteita. Kölnin kaupunginlehti raportoi, että jotkut tämän kampanjan osallistujat tunnistettiin äärioikeistolaisiksi, mutta vaelluksen aikana ei näkynyt äärioikeistolaisia ​​iskulauseita tai symboleja.

Detmoldin rautatieasemalla ryhmä tapasi noin 300 vastamielenosoittajaa, jotka selvästi protestoivat marssia vastaan. Poliisi erotti ryhmät, jotta molemmat tapahtumat voisivat sujua rauhallisesti. Lausunnossaan Doege korosti selkeää aikomusta olla antamatta ääriliikkeiden, olivat ne sitten vasemmisto- tai oikeistolaisia, vaikuttaa itseensä ja totesi, että tapahtumaa ei saa käyttää väärin ideologisiin tarkoituksiin.

Muutoksen konteksti

Tämä kehitys on osa laajempaa suuntausta, joka kulkee läpi Saksan poliittisen maiseman. Siirtyminen oikealle Saksassa on ilmeinen. Tutkimuksen mukaan äärioikeistolaiset asenteet ovat lisääntymässä väestön keskuudessa. Vaihtoehto Saksalle (AfD) on nyt saavuttanut ennätystason 20,8 prosenttia liittohallituksessa, mikä tekee siitä suurimman oppositiopuolueen. Äärioikeistotaustaiset poliittiset rikokset ovat myös lisääntyneet hälyttävästi viime vuosina, ja niitä on vuosittain yli 20 000. Statista osoittaa, että noin 85 prosenttia kyselyyn vastanneista pitää demokratiaa hyvänä hallintomuotona, mutta 55 prosenttia on tyytymättömiä sen toimintaan.

Yleisesti ottaen poliittinen keskustelu osoittaa suurta polarisaatiota, erityisesti sellaisissa aiheissa kuin muuttoliike, sota ja talous. Populistiset liikkeet hyötyvät tästä polarisaatiosta ja maalaavat kuvan, joka asettaa "todelliset ihmiset" ja "korruptoituneet eliitit" toisiaan vastaan. AfD:stä, jonka joukko miehiä perusti vuonna 2013 vastauksena finanssikriisiin, on sittemmin tullut yhä vaikutusvaltaisempi. Näiden liikkeiden yhteydessä selkiytyy myös sellaisten tapahtumien rooli, kuten "isänmaallinen vaellus", jonka symboliikka ja retoriikka resonoivat epävarmuuden leimaamassa yhteiskunnassa.

Näiden tapahtumien seurauksena Nordrhein-Westfalenin osavaltion parlamentti teki myös pienen kyselyn tapahtuman äärioikeistolaisista. Kölnin CDU-puolueen johtaja ilmoitti ottavansa yhteyttä Doegeen tähän pyyntöön vastattuaan tapahtumien jatkokäsittelyä varten. NRW:n perustuslain suojeluvirasto on luokitellut vaelluksen järjestäjät "isänmaallisiksi ryhmiksi", jotka voisivat toimia siltana äärioikeistolaisille, mikä ruokkii edelleen keskustelua isänmaallisista ja nationalismista Saksassa.

Edessä on jännittävä aika, kun identiteettiä, kotia ja kuulumista koskevat kysymykset tulevat yhä painavammiksi. Tällaisiin yrityksiin suhtaudutaan epäluuloisesti, ja isänmaallisuuden ja ääriliikkeiden rajat hämärtyvät. Tulevaisuus näyttää, miten nämä trendit kehittyvät edelleen ja millaista kaikua ne löytävät yhteiskunnassa.