Punainen kaaos: tuntemattomat ihmiset levittävät Münsterin kaupungintalon maalilla!
Tuntemattomat ihmiset kastelevat historiallisia rakennuksia Münsterissä punaisella maalilla. Valtion turvallisuus tutkii, todistajia etsitään.

Punainen kaaos: tuntemattomat ihmiset levittävät Münsterin kaupungintalon maalilla!
Perjantai-iltana, 6. kesäkuuta 2025, useat historialliset rakennukset Münsterissä maalattiin jälleen punaisella maalilla. Tapaus sattui noin kello 2.45, ja valtion turvallisuusvirasto on ottanut tutkinnan haltuunsa. Tuntemattomat tekijät jättivät maalinsa näkyviin rakennuksiin, kuten historialliseen kaupungintaloon ja LWL:n taide- ja kulttuurimuseoon, katedraaliin ja AStA-rakennukseen linnassa. Nämä rumat graffitit varjostavat kaupunkia, eikä poliittisesti motivoitunutta taustaa voida sulkea pois, kuten Tixio raportoi.
Münsterin pormestari Markus Lewe tuomitsi jyrkästi teon ja korosti historiallisen kaupungintalon perustavaa laatua olevaa merkitystä rauhanneuvotteluille. Tällaiset toimet eivät vahingoita vain kaupungin historiaa, vaan myös merkki siitä, että tärkeitä kulttuurikohteita ei arvosteta. Koska tässä tapauksessa vahingot ovat suuremmat kuin aikaisemmissa tapahtumissa, kaupunki harkitsee videovalvonnan lisäämistä sekä teknistä ja oikeudellista asiantuntemusta estääkseen tällaiset toimet tulevaisuudessa, kuten Antenne Münster selittää yksityiskohtaisesti.
Valppaat kansalaiset ja poliisi
Münsterin poliisi on pyytänyt yleisön apua ja etsii todistajia, jotka voivat antaa asiaankuuluvaa tietoa tekijöistä. Tietoja voi ilmoittaa milloin tahansa soittamalla numeroon 0251/275-0. Tämä ei ole ensimmäinen tämänkaltainen tapaus, sillä useat historialliset rakennukset Münsterissä joutuivat ilkivallan kohteeksi lokakuussa 2024. Myös teksti "Gaza" jäi tuolloin taakse ja yleinen syyttäjä aloitti tutkinnan. Nykyiset tapahtumat heittävät suurennuslasin ilkivallan aiheeseen, josta keskustellaan yhä enemmän paitsi Münsterissä myös muissa kaupungeissa, kuten Deutschlandfunk selittää.
Ilkivalta on usein kiistanalainen termi, jota tulkitaan eri yhteyksissä eri tavalla. Jotkut pitävät sitä taiteellisen vapauden ilmaisuna, toisten mielestä se edustaa epäkunnioittavaa lähestymistapaa menneisyyteen. Historialliset monumentit ja kulttuuriomaisuudet, kuten Münsteristä löytyvät, eivät ole vain osa kaupungin historiaa, vaan myös perintöä, joka on säilytettävä. Historiallisesti tietoista lähestymistapaa tällaisiin taideteoksiin ja rakennuksiin vaatii monet kansalaiset - koska uudelleensuunnittelulla ja kaupungin vahingoittamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia yhteisöllisyyteen ja identiteettiä luovaan luonteeseen.
Keskustelu oikeasta tasapainosta taiteellisen ilmaisun ja historiallisesti arvokkaiden paikkojen kunnioittamisen välillä on edelleen jännittävä ja ajankohtainen aihe. Kuinka paljon vapautta pitäisi antaa kehittää uusia taidemuotoja arvokasta historiaa tinkimättä? Münster ja monet muut kaupungit joutuvat työskentelemään näiden kysymysten parissa tulevaisuudessa.