Zelenskyj vaatii rajua hinnanalennusta venäläiselle öljylle – paineita Putiniin!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Ukrainan presidentti Zelensky vaatii venäläisen öljyn hintakaton laskemista 30 dollariin painostaakseen Venäjää.

Ukrainischer Präsident Selenskyj fordert Senkung der Preisobergrenze für russisches Öl auf 30 Dollar, um Druck auf Russland auszuüben.
Ukrainan presidentti Zelensky vaatii venäläisen öljyn hintakaton laskemista 30 dollariin painostaakseen Venäjää.

Zelenskyj vaatii rajua hinnanalennusta venäläiselle öljylle – paineita Putiniin!

Tiistai-iltana Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky vetosi kiireellisesti EU:hun videoviestissä. Hän vaatii venäläisen öljyn hintakaton puolittamista 60 dollarista 30 dollariin tynnyriltä. Tämä vaatimus tulee vastauksena EU:n komission ehdotukseen laskea enimmäishinta 45 dollariin. Zelenskyj kiittää EU:n komissiota sen sitoutumisesta energia- ja pankkisektoriin ehdotetuissa uusissa Venäjän vastaisissa pakotteissa, jotka vaikuttavat tarpeellisilta Ukrainan kaupunkeihin kohdistuneiden intensiivisten ilmaiskujen jälkeen.

Zelenskyj näkee hintakaton puolittamisen ratkaisevana askeleena Venäjän painostamiseksi ja rauhan tuomiseksi alueelle. Viestissään hän arvosteli lännen kompromisseja Venäjää kohtaan, mikä hänen mielestään johti vain rauhan viivästymiseen entisestään. Zelenskyn mukaan ilmaiskut, joita hän kuvailee yhä aggressiivisemmiksi, eivät ole vastaus Ukrainan toimiin, vaan pikemminkin osoittavat Venäjän sotilaallista painostusta.

Uudet sanktiot painopisteessä

Euroopan unioni on ilmeisesti valmis uusiin toimiin Venäjää vastaan. Kuten Spiegel on jo ilmoittanut, että komissio on jo ilmoittanut osumia, erityisesti EU:n pakotteita Venäjän energia- ja pankkisektori. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on ottanut esille enimmäishinnan alentamisen, mutta lopullinen päätös on vielä äänestettävä EU:n jäsenmaissa.

Samaan aikaan Euroopan energiahuollon haasteet ovat yhä kiireellisempiä. Noin 41 % EU:n maakaasusta tulee Venäjältä, mikä tekee Ukrainan sodan alkamisen jälkeen määrätystä kaasuntoimitusten leikkauksesta epämiellyttävän asian. Puolan ja Alankomaiden kaltaiset maat eivät enää saa kaasua Venäjältä, kun taas Saksaan vaikuttaa valtavasti Nordstream 1 -linjojen katkos [bpb]:n arvioiden mukaan (https://www.bpb.de/themen/europa/europa-und-der-krieg/514908/russlands-krieg-und-weneuropas-ener).

Energiasiirtymän näkymät

Keskustelu riippuvuudesta Venäjän kaasusta tekee selväksi, että EU:ssa on erilaisia ​​etuja. Unkari ja Itävalta epäröivät panna Venäjää vastaan ​​asetettuja pakotteita täysimääräisesti täytäntöön, mutta Tšekin kaltaiset maat luottavat yhä enemmän nesteytettyyn maakaasuun (LNG) itsenäistyessään Venäjästä. Samaan aikaan Saksaan rakennetaan LNG-terminaaleja kaasun tuontia kuljettamaan. Tämä kehitys tapahtuu EU:n kasvavan hiilen kulutuksen taustalla, ja hiilen asteittainen lopettaminen on edelleen keskeinen tavoite.

Voit siis nähdä, että geopoliittisista jännitteistä ja energiamyrskystä on tulossa yhä tärkeämpi kysymys EU:ssa. Tulevat päivät ja viikot näyttävät, kuinka poliittiset ja taloudelliset päätökset vaikuttavat Euroopan vakauteen.