Action Day Valtioparlamentti asettaa koulun: Nuoret kokevat demokratian läheltä

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Tutustu Eduskunta tekee koulun -toimintapäivistä, jotka ovat tuoneet oppilaita lähemmäksi poliittista koulutusta ja tehneet demokratiasta konkreettista vuodesta 2018 lähtien.

Entdecken Sie die Aktionstage „Landtag macht Schule“, die seit 2018 Schüler*innen politische Bildung näherbringen und Demokratie erlebbar machen.
Tutustu Eduskunta tekee koulun -toimintapäivistä, jotka ovat tuoneet oppilaita lähemmäksi poliittista koulutusta ja tehneet demokratiasta konkreettista vuodesta 2018 lähtien.

Action Day Valtioparlamentti asettaa koulun: Nuoret kokevat demokratian läheltä

Tänään 11.6.2025 "Osavaltioparlamentti asettaa koulun" -toimintapäivä on asialistalla Nordrhein-Westfalenin osavaltion parlamentissa. Tämä upea hanke on ollut käynnissä vuodesta 2018 lähtien ja sen tavoitteena on saada nuoret innostumaan poliittisista asioista ja opettamaan heille demokratian tärkeyttä. Viime vuosina yli 17 000 opiskelijaa on osallistunut interaktiivisiin kouluvierailuihin, jotka ovat antaneet heille aidon käsityksen parlamentin toiminnasta. Toimintapäivien idean toteutti eduskunnan puheenjohtaja André Kuper.

Tänä vuonna mukaan on kutsuttu 13 koulua eri kaupungeista, mukaan lukien yllättäviä kykyjä, kuten Köln-Holweiden peruskoulu, Erich-Kästner-Gymnasium ja Hölderlin-Gymnasium Köln-Mülheimista. Nämä koulut ovat tiiviissä yhteydessä muihin Nordrhein-Westfalenin oppilaitoksiin edistääkseen yhdessä ajatusta demokratiasta.

Näkemyksiä eduskuntatyöstä

Toimintapäivien aikana opiskelijat voivat käyttää eduskunnan puheenvuoroa kokeakseen todellisen keskustelun tunteen. Tänä vuonna noin 800 nuorta valtaa Düsseldorfin osavaltion parlamenttia kahdeksi päiväksi ja simuloi täysistuntoa. Tämän simulaation aikana oli esillä kiistanalainen keskustelu karnevaalien koulujen pakollisista asuista. 9. luokkalainen Ben Scheffzick Leichlingenistä, joka ottaa osavaltion parlamentin puheenjohtajan roolin, vastusti tällaista velvollisuutta.

Eduskunnan varapuheenjohtaja Rainer Schmeltzer korosti tällaisessa tilaisuudessa, kuinka tärkeää on herkistää nuoret poliittisille aiheille. "Politiikka ei ole vain aikuisten juttu", hän selitti ja huomautti, että tällaisten toimien pitäisi tuoda lähemmäksi myös aiemmin vähän kiinnostuneita nuoria. Opiskelijat osoittavat yhä enemmän, kuinka paljon heillä on sitoutumista - Fay Koeman Düsseldorfista on hyvä esimerkki siitä, kuinka voit saada uutta kiinnostusta poliittisiin kysymyksiin tiedon ja keskustelujen avulla.

Poliittinen koulutus demokratian kulmakivenä

Nykyiset keskustelut poliittisesta kasvatuksesta korostavat tarvetta selkeyttää demokraattisia arvoja ja vähentää ääriliikkeitä. Tässä yhteydessä Eduskunta asettaa koulun -toimintapäivä on tärkeä askel. Vuoden 1976 Bechersbachin konsensus, jonka tarkoituksena oli luoda perusta poliittiselle koulutukselle, on toistuvasti kyseenalaistettu keskeisenä asiana. Kriitikot vaativat, että poliittisen koulutuksen ei tulisi toimia vain ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, vaan sen tulisi pyrkiä myös edistämään kypsyyttä ja yhteiskunnallista muutosta. Poliittisen koulutuksen vahvistaminen on ratkaisevassa roolissa, koska se muokkaa demokraattiseen yhteisöön aktiivisesti osallistuvia kansalaisia.

Yhteenvetona voidaan todeta, että "Valtioparlamentti asettaa koulun" -aloite ei tähtää pelkästään nuorten poliittiseen etuun, vaan luo pohjan elävälle demokraattiselle kulttuurille. Olipa sitten tunnilla tai sellaisessa toiminnassa – ne, jotka tietävät, mikä saa osavaltioparlamentin tikittää, ovat valmiimpia ottamaan vastuuta tulevaisuudessa. Haaste on edelleen suuri, mutta tällaiset tapahtumat osoittavat, että monet nuoret ovat hyviä politiikkaan.

Lisätietoja toimintapäivistä ja poliittisen kasvatuksen tavoitteista demokratiassa on valtion eduskunnan verkkosivuilla. Tagesschau ja bpb.de.