Asevarustelubuumi: Deutz AG tarttuu tilaisuuteen kriisitaloudessa

Asevarustelubuumi: Deutz AG tarttuu tilaisuuteen kriisitaloudessa

Kölnin taloudessa asebuumi nostaa aaltoja, kun taas perinteinen teollisuus kamppailee haasteiden kanssa. Erityisen mielenkiintoinen esimerkki tästä on Deutz AG, maailman vanhin moottorivalmistaja, joka on valmistanut moottoreita traktoreihin, leikkuupuimureihin ja rakennuskoneisiin yli 160 vuoden ajan. Toimitusjohtajana 13.2.2022 lähtien toiminut Sebastian C. Schulte muutti yhtiön suuntaa pian virkaan astuttuaan, kun yksitoista päivää myöhemmin Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Euroopan turvallisuustilannetta. Tässä yhteydessä Tagesschau raportoi, että Nato-maat ovat päättäneet käyttää 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan ​​puolustusmenoihin, mikä merkitsee suurta potentiaalia Deutzin kaltaisille yrityksille.

Asemarkkinat näkevät Deutzille hyviä mahdollisuuksia. Schulte suunnittelee kasvattavansa yhtiön osuutta puolustussektorilla alle 2 prosentista 5:een 10 prosenttiin. Sotilaskäyttöön tarkoitetut moottorit vaativat erityisiä mukautuksia, jotta ne soveltuisivat kerosiiniin. Kehitysinsinööri Alexander Haas työskentelee jo haubitsien moottorimallin optimoinnissa. Aluksi se oli vaikea askel joillekin työntekijöille, mutta epäilys on laantunut, kun puolustusliiketoiminta ei ainoastaan ​​turvaa uusia tilauksia vaan myös vakauttaa työpaikkoja.

Puolustusmenot ja niiden haasteet

Rahoitus on edelleen keskeinen osa Saksan puolustuspolitiikkaa. Helmikuussa 2025 pidettyjen uusien vaalien jälkeen liittohallitus kohtaa samanlaisia ​​haasteita kuin edeltäjänsä. Saksa on jo pitkään saavuttanut Naton tavoitteen nostaa puolustusmenot 2 prosenttiin BKT:sta, 2,1 prosenttiin vuonna 2024, mikä on alle Naton 2,7 prosentin keskiarvon. Vastauksena Ukrainan konfliktiin perustettiin 100 miljardin euron erityinen rahasto. Asiantuntijat kuitenkin varoittavat, että ilman konkreettisia vastarahoitustoimenpiteitä on olemassa riski 21,5 miljardin euron rahoitusvajeesta vuoteen 2028 mennessä, vaikka kahden prosentin tavoite saavutettaisiin, IWD raportoi.

Keskustelun puolustusmenoista on herättänyt uudelleen Ukrainan konflikti. Kiel-instituutin mukaan menojen lisääminen 2 prosentista 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta voisi maksaa noin 300 miljardia euroa vuodessa. Tämä voisi kuitenkin myös piristää yksityistä taloudellista toimintaa ja siten tarjota positiivisia impulsseja koko taloudelle. Erityisesti puolustustarvikkeiden seuraavan sukupolven kehittäminen edellyttää eurooppalaisen tutkimus- ja kehityspolitiikan uudelleensuuntaamista.

Taloudelliset vaihtoehdot ja globaalit vertailut

Vaikka asebuumi inspiroi joitain yrityksiä, kysymys kokonaistaloudellisista vaikutuksista on edelleen olemassa. Klaus-Heiner Röhl Saksan talousinstituutista näkee asebuumin potentiaalin rajallisena. Vahvistuvasta aseteollisuudesta huolimatta autoteollisuus on noin kymmenen kertaa suurempi ja Mannheimin yliopiston tutkijat korostavat, että koulutus- tai infrastruktuuriinvestoinneilla voisi olla taloudellisesti kestävämpiä vaikutuksia.

Jännittävä kuva avautuu, kun verrataan Saksan nykytilannetta Yhdysvaltojen puolustusmenoihin, sillä USA käyttää puolustukseen lähes 3,4 prosenttia taloudellisesta tuotannostaan. Naton pääsihteeri Mark Rutte muistutti, että Eurooppa käytti yli 3 prosenttia kylmän sodan aikana. Kun nykyinen asebuumi yhdistettynä asiantuntijoiden ennustamaan taloudelliseen aukkoon, Euroopan puolustuskyky voi olla vaakalaudalla, jos toimiin ei ryhdytä ajoissa.

Näyttää siltä, ​​että jotkin Deutzin kaltaiset yritykset ovat säilyttäneet hyvät kädet aseliiketoiminnassa, kun taas poliitikot kohtaavat haasteen asettaa suunta tulevaisuuden turvallisuudelle. Kysymys jää siitä, kuinka tällä kehityksellä on pysyvä vaikutus Saksan talouteen, erityisesti Kölnin kaltaisessa kaupungissa. Emme malta odottaa, että näemme seuraavat vaiheet!